Kartta - Astravetsin ydinvoimalaitos (Belarusian nuclear power plant)

Astravetsin ydinvoimalaitos (Belarusian nuclear power plant)
Astravetsin ydinvoimalaitos tai viralliselta hankenimeltään Valko-Venäjän ydinvoimalaitos sijaitsee Valko-Venäjän Hrodnan alueen Astravetsin piirissä 18 km kaupungista sekä vain 50 km:n päässä Liettuan pääkaupungista Vilnasta.

Ydinvoimalan päätoimittaja on Venäjän Rosatom-valtionkonserniin kuuluva Atomstroieksport (ЗАО "Атомстройэкспорт) ja tilaajana Valko-Venäjän valtion unitaarinen yritys ydinvoimalan rakentamisen johtamiseksi (ГУ "Дирекция строительства атомной электростанции" (ГУ "ДСАЭ"), Direktsija stroitelstva atomnoi elektrostantsii, GU DSAE).

Astravets on Valko-Venäjän ensimmäinen ydinvoimala. Se liittyy maan energiastrategiaan, jolla tavoitellaan energiaomavaraisuuden kasvattamista sekä maakaasun ja energian tuonnin vähentämistä Venäjältä. Energiastrategiaansa liittyen maa pyrkii rakentamaan myös 1000 MW tehoisen kivihiilivoimalan, noin 300 MW edestä tuulivoimaloita ja neljä vesivoimalaa yhteisteholtaan 120 MW.

Ydinvoimalassa on seuraavat reaktorit :

Rakentajan alkuperäisenä tavoitteena tavoitteena oli saada ensimmäinen, 1194 megawatin VVER V-491 -tyyppistä reaktoria käyttävä voimalayksikkö käyttöön vuonna 2018 ja toinen vuonna 2021. Sittemmin aikataulu venyi, ja ensimmäinen yksikkö alkoi tuottaa sähköä marraskuussa 2020.

 
Kartta - Astravetsin ydinvoimalaitos (Belarusian nuclear power plant)
Maa (alue) - Valko-Venäjä
Valko-Venäjän lippu
Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
BYN Valko-Venäjän rupla (Belarusian ruble) Br 2
ISO Kieli
BE Valkovenäjän kieli (Belarusian language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Latvia 
  •  Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta 
  •  Puola 
  •  Ukraina 
  •  Venäjä